Turvallisesti kotona pidempään

Oma koti on monelle paikka, jossa halutaan asua mahdollisimman pitkään. Ikääntyessä arki voi kuitenkin muuttua vähitellen: portaissa kulkeminen tuntuu epävarmemmalta, suihkussa seisominen väsyttää tai yksin asuvan läheisen pärjääminen alkaa huolestuttaa.

Usein kotona asumista voidaan helpottaa yllättävän pienillä muutoksilla.

Kotonapidempaan.fi auttaa löytämään käytännön ratkaisuja, joiden avulla ikäihminen voi asua turvallisesti kotona pidempään. Kerromme kodin turvallisuudesta, apuvälineistä, muistisairaan arjesta, turvalaitteista sekä kotihoidon palveluista ja tuista.

Kerromme selkeästi esimerkiksi kodin turvallisuudesta, ikäihmisten apuvälineistä, turvarannekkeista, muistisairaan arkea helpottavista ratkaisuista sekä kotihoidon palveluista ja tuista.

Tarkoitus ei ole täyttää kotia erilaisilla härveleillä varmuuden vuoksi. Ensin selvitetään, missä apua oikeasti tarvitaan – ja vasta sen jälkeen etsitään sopiva ratkaisu.

Miten voimme auttaa asumaan kotona pidempään?

Kotona pidempään asuminen onnistuu usein pienillä muutoksilla. Valitse aihe, johon etsit apua, ja löydät käytännön oppaat, vinkit ja ratkaisut samasta paikasta.

Kun kotona pärjääminen alkaa mietityttää

Huoli ikääntyvän läheisen pärjäämisestä ei yleensä ala yhtenä suurena muutoksena. Useammin huomataan pieniä asioita, joihin puuttumalla voidaan tukea mahdollisuutta asua kotona pidempään.

Useammin huomataan pieniä asioita.

Äiti ottaa nykyään seinästä tukea noustessaan portaita. Isä ei enää mielellään käy yksin suihkussa. Lääkedosetti on välillä koskematta. Matka kauppaan on muuttunut raskaammaksi kuin ennen.

Yksittäinen asia ei välttämättä tarkoita, ettei kotona voisi enää asua. Se voi kuitenkin olla hyvä hetki pysähtyä miettimään, voisiko arkea tehdä helpommaksi.

Kotona asumista voidaan tukea esimerkiksi:

• poistamalla kodin kaatumisriskejä
• parantamalla valaistusta
• käyttämällä liikkumisen apuvälineitä
• asentamalla tukikaiteita
• hankkimalla suihkutuoli tai WC-koroke
• käyttämällä turvaranneketta tai GPS-paikanninta
• ottamalla käyttöön muistamista tukevia apuvälineitä
• hakemalla kotihoitoa tai muita hyvinvointialueen palveluita.

Kaikkea ei tarvitse eikä pidäkkään ratkaista kerralla.

Joskus ensimmäinen hyvä muutos maksaa muutaman euron. Joskus tarvitaan ammattilaisen tekemä toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi.

Turvallinen koti auttaa asumaan kotona pidempään

Oma koti voi olla tuttu, rakas ja vuosikymmenten aikana juuri sopivaksi rakennettu. Turvallinen koti on yksi tärkeimmistä edellytyksistä sille, että ikäihminen voi asua kotona pidempään itsenäisesti ja luottavaisin mielin.

Yksi tärkeimmistä kotona asumisen edellytyksistä on turvallinen ympäristö.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi:

• mattoihin
• kynnyksiin
• portaisiin
• valaistukseen
• kylpyhuoneeseen
• WC-tiloihin
• kulkureitteihin
• huonekalujen korkeuteen ja sijoitteluun

Pienet muutokset voivat helpottaa arkea paljon.

Irrallinen matto voidaan kiinnittää tai poistaa. Pimeälle kulkureitille voidaan asentaa yövalo. WC-istuimelta nousemista voidaan helpottaa tukikaiteella.

Kodista ei tarvitse tehdä sairaalan näköistä, jotta siitä saadaan turvallisempi. Kodin pitää näyttää kodilta, turvalliksuudesta tinkimättä.

Kaatumisen ehkäisy alkaa kodin pienistä yksityiskohdista

Kaatuminen on yksi tavallisimmista syistä, joiden vuoksi ikääntyneen itsenäinen arki voi vaikeutua.

Siksi vaaranpaikkoihin kannattaa puuttua jo ennen ensimmäistä vakavaa kaatumista.

Käy kodin tärkeimmät kulkureitit läpi ja mieti:

• Pääseekö makuuhuoneesta WC:hen turvallisesti myös yöllä?
• Ovatko matot tukevasti paikallaan?
• Onko portaissa kunnollinen kaide?
• Pääseekö suihkuun ilman, että täytyy ottaa tukea pyyhetangosta?

Jos viimeiseen kysymykseen vastaus on ”kyllä, mutta hyvin varovasti”, parannettavaa todennäköisesti löytyy.

Lue lisää: Kaatumisen ehkäisy kotona

Apuvälineet voivat helpottaa arkea yllättävän paljon

Oikein valittu apuväline voi helpottaa tavallisia päivittäisiä toimia ja auttaa säilyttämään itsenäisyyttä. Rollaattori, suihkutuoli, tukikaide tai kalenterikello voivat kaikki omalla tavallaan auttaa ikäihmistä pärjäämään kotona pidempään.

Apuväline voi olla esimerkiksi:

• kävelykeppi
• rollaattori
• tarttumapihdit
• suihkutuoli
• WC-koroke
• tukikaide
• kalenterikello
• lääkeannostelija
• turvaranneke
• GPS-paikannin

Hyvän apuvälineen pitäisi ratkaista oikea arjen ongelma.

Jos suihkussa seisominen on vaikeaa, suihkutuoli voi helpottaa tilannetta. Jos ulkona liikkuminen on epävarmaa, rollaattori voi tuoda lisää tukea. Jos viikonpäivät menevät helposti sekaisin, selkeä kalenterikello voi olla hyödyllisempi kuin hieno älykello.

Kallein ratkaisu ei siis välttämättä ole paras. Usein paras apuväline on se, jota käytetään joka päivä ilman suurempaa miettimistä.

Muistisairaan turvallista arkea voidaan tukea

Muistisairaus ei automaattisesti tarkoita kotona asumisen loppumista. Sopivilla palveluilla, selkeällä ympäristöllä ja oikeilla apuvälineillä voidaan tukea mahdollisuutta asua kotona pidempään.

Muistisairaan arkea voidaan helpottaa esimerkiksi tekemällä kodista mahdollisimman selkeä ja ottamalla käyttöön muistamista tukevia apuvälineitä.

Hyödyllisiä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi:

• kalenterikello
• selkeä päiväkalenteri
• lääkeannostelija
• muistutukset
• GPS-paikannin
• turvaranneke
• kuvalliset ohjeet
• automaattisesti toimiva valaistus

Tekniikkaa ei kuitenkaan kannata hankkia vain tekniikan vuoksi. Jos laite on niin monimutkainen, että käyttöohjeen ymmärtämiseen tarvitaan insinööritutkinto ja kolme kuppia kahvia, se ei välttämättä ole paras vaihtoehto muistisairaan arkeen.

Yksinkertaisuus on usein etu.

Lue lisää: Muistisairaan apuvälineet ja arjen helpottaminen

Turvaranneke tuo mielenrauhaa myös läheiselle

Yksin asuvan ikäihmisen kohdalla yksi läheisten tavallisista huolista on: Mitä tapahtuu, jos kotona sattuu jotain eikä puhelimeen pääse käsiksi?

Turvarannekkeella voidaan kutsua apua esimerkiksi kaatumisen jälkeen. GPS-paikannin puolestaan voi auttaa silloin, kun käyttäjä liikkuu itsenäisesti kodin ulkopuolella ja eksymisen riski on kasvanut.

Markkinoilla on paljon erilaisia ratkaisuja, eikä niiden vertaileminen ole aina helppoa.

Laitetta valittaessa kannattaa miettiä ainakin:

• missä sitä käytetään
• osaako käyttäjä käyttää sitä
• kuinka usein laite pitää ladata
• toimiiko paikannus ulkona
• voiko laitteen kautta puhua
• kenelle hälytys menee
• mitä palvelu maksaa kuukaudessa

Turvalaitteen tärkein ominaisuus ei ole pisin ominaisuuslista. Sen pitää toimia silloin, kun sitä tarvitaan.

Lue lisää: Turvarannekkeet ja GPS-paikantimet ikäihmiselle

Turvallinen kylpyhuone helpottaa elämistä

Kylpyhuone ja WC ovat kodin paikkoja, joissa pienillä apuvälineillä voidaan saada aikaan suuri muutos.

Märkä lattia, tasapainoa vaativa peseytyminen ja matala WC-istuin voivat tehdä tavallisista päivittäisistä toimista vaikeita.

Arkea voidaan helpottaa esimerkiksi:

• tukikaiteilla
• suihkutuolilla
• suihkujakkaralla
• WC-korokkeella
• WC:n tukikahvoilla
• liukuesteillä
• liukuesteillä
• paremmalla valaistuksella

Tavoitteena ei ole vain ehkäistä kaatumisia.

Hyvin valittu apuväline voi auttaa ikäihmistä hoitamaan peseytymisen ja WC:ssä asioinnin itsenäisesti pidempään. Ja juuri itsenäisyyden säilyttäminen on usein koko asian tärkein tavoite.

Lue lisää: Kylpyhuoneen ja WC:n turvallisuus

Kotihoito ja palvelut voivat mahdollistaa kotona pidempään asumisen

Ennen kuin tilaat verkosta rollaattorin, WC-korokkeen, suihkutuolin ja puoli kylpyhuoneellista tukikahvoja, kannattaa selvittää yksi asia: Voisiko tarvittavan apuvälineen saada hyvinvointialueelta?

Osa toimintakyvyn kannalta tarpeellisista apuvälineistä voidaan saada terveydenhuollon apuvälinepalveluiden kautta.

Myös kotona asumiseen voi olla saatavilla erilaisia palveluita, kuten:

• kotihoito
• turvapalvelut
• omaishoidon tuki
• ateriapalvelut
• apuvälinepalvelut
• muut kotona asumista tukevat palvelut

Valitettavasti oikean tahon löytäminen ei aina ole aivan suoraviivaista. Kela, hyvinvointialue, sosiaalipalvelut ja terveydenhuolto menevät helposti sekaisin – eikä ihme.

Olemme koonneet sivustolle käytännönläheisiä oppaita siitä, mistä apua kannattaa hakea ja missä tilanteessa apuväline kannattaa ostaa itse.

Lue lisää: Kotihoidon tuet ja apuvälineiden rahoitus

Mistä kannattaa aloittaa?

Jos olet päätynyt tälle sivulle siksi, että läheisen kotona pärjääminen huolestuttaa, kaikkea ei tarvitse selvittää tänään. Aloita vaikka yhdestä asiasta näin alkuun.

1. Mieti, mikä arjessa on muuttunut: Onko ongelmana liikkuminen, peseytyminen, muistaminen, lääkkeet vai yksin oleminen?
2. Tarkista kodin turvallisuus: Katso erityisesti kulkureitit, matot, kynnykset, valaistus, portaat ja kylpyhuone.
3. Selvitä, auttaisiko pieni apuväline: Tukikaide, suihkutuoli tai kalenterikello voi joskus ratkaista arjen ongelman yllättävän helposti.
4. Pyydä tarvittaessa ammattilaisen arvio: Jos toimintakyky on selvästi heikentynyt, kaatumisia tapahtuu tai arjessa tarvitaan päivittäin apua, ota yhteyttä oman hyvinvointialueen palveluihin.
5. Tee muutoksia yksi kerrallaan: Kodin ei tarvitse muuttua yhdessä päivässä.

Tärkeintä on löytää juuri ne ratkaisut, jotka lisäävät juuri sinun tai sinun läheisesi turvallisuutta ja helpottavat arkea. Näin saat olla kotona pidempään ja pysyt kunnossa.

Kotonapidempaan.fi – käytännön tietoa ilman turhaa höpinää

Kotonapidempaan.fi on tehty ikäihmisille, heidän läheisilleen ja kaikille, jotka etsivät käytännön ratkaisuja turvallisempaan kotona asumiseen. Emme halua tehdä yksinkertaisista asioista vaikeampia kuin ne ovat-

Kun vertailemme apuvälineitä tai kerromme erilaisista vaihtoehdoista, keskitymme erityisesti siihen:

• kenelle ratkaisu sopii
• mihin ongelmaan se auttaa
• mitä ennen hankintaa kannattaa tarkistaa
• voiko tuotteen mahdollisesti saada apuvälinepalvelusta
• milloin kannattaa pyytää apua ammattilaiselta

Kotona pidempään asuminen ei yleensä onnistu yhden suuren ratkaisun avulla.

Useammin se syntyy pienistä asioista: turvallisemmasta kylpyhuoneesta, paremmasta valaistuksesta, sopivasta apuvälineestä ja siitä, että apua uskalletaan pyytää ajoissa.

Tavoite on yksinkertainen: turvallisempi arki ja mahdollisuus asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään.

Lähteet: UKK-instituutti